Espanja 2014

Yhdistyksen delegaatio Espanjassa Kirjan ja ruusun päivänä
Exlibriskongressin vaihtosalissa riitti kuhinaa
FISAE:n XXXV kongressi Espanjan Kataloniassa 

Teksti on lainaus Exlibris Aboensis -lehdestä nro 86:

Exlibristit ovat 1950-luvun alusta alkaen huipentaneet harrastuksensa maailmankongresseihin, jotka nykyisin järjestetään parillisina vuosina.

Isäntämaa jäi nyt valtiona täysin pimentoon, sillä kaikesta huomasi, ettemme olleet Espanjassa vaan itsetuntoa puhkuvassa Kataloniassa.

Tasavaltalaisten keskuksena ollut Katalonia koki kipeimmin Francon ajan ja vasta diktaattorin kuoltua alue elpyi saatuaan 1978 laajan itsehallinnon, joka ei lannistanut yhä voimissaan olevia itsenäistymistoiveita.

XXXV kongressiin 22.-28.4. saapui 24:stä maasta 231 osallistujaa, joista ainoina pohjoismaisina edustajina 13 oli Suomesta. 

Keskuspaikkana ollut hotelli sijaitsi  pienen Vila-Secan kaupungin pitkän hiekkarannan hotellirivistössä.

Parasta kongressissa oli tuttuun tyyliin mukava henki ja alan harrastajien keskinäiset tapaamiset.

Kohokohtiin kuului kolme huippunäyttelyä museoissa, joihin pääsi tutustumaan läheiseen Tarragonan kaupunkiin tehdyn retken aikana. Kyllä kongressipaikkakin olisi jonkun näyttelytaulun ansainnut...  

Exlibriskirjoja jaettiin neljä ja niistä enemmän lehdessä nro 87 kuten monesta muustakin kongressin asiasta ja tapahtumasta. 

Selkeä virhe järjestäjiltä oli kongressin osallistujien ja kilpailun taiteilijoiden luettelojen puuttuminen, sillä yhteystietoja aina tarvitaan. 

Yleisvaikutelmaksi jäi, että tilauksia odottavia ja teoksiaan myyviä taiteilijoita oli paikalla enemmän kuin rahalla hankintoja tekeviä keräilijöitä. Vaihtosalissa oli tunnista riippuen keskimäärin 80-100 henkilöä, siis reilusti alle puolet kokonaismäärästä. 

Joukossa oli myös taiteilijoita, joilla ei ollut lainkaan exlibriksiä eikä heidän tarjolla olleita piirustuslehtiön kokoisia teoksia oikein voi miniatyyritaiteeksi kutsua.

Yhdistys on jo aikaisemmin ilmaissut huolestumisensa kehityksen suunnasta kun näyttää vakaasti siltä, että exlibriskongressista on muodostumassa yksipuolisesti vain pienoisgrafiikan näyttämö.

Vastaukseksi on saatu ihan oikeaan osunut toteamus itse aiheutetusta tilanteesta: Miksi kirjaan liimattavaksi tarkoitettujen exlibristen keräilijät eivät näy vaihtosalissa?

Tuntui oudolta, että Espanjassakin näitä ”aitoja” exlibriksiä löysi helpommin antikvariaatista ja kirpputoreilta kuin exlibriskongressista!

Muovikaiverrukset ja tietokoneohjelmin tehdyt merkit tarvitsevat myös asemaansa vahvistusta. Vanhat  puupiirrosexlibriksetkaan eivät signeeraamattomina kelvanneet vaihtoon puhumattakaan meille tyypillisistä offsetpainatuksista.

Rehellisesti sanottuna suomalaisten anti usein näistä syistä painottuu enemmän matkailullisten nähtävyyksien tuottamiin elämyksiin ja keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Virallisessa istunnossa FISAE:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Venäjän Sergei Ptukhin ja kiertojärjestyksen mukaisesti varapuheenjohtajiksi Espanjan Mariano Casas Hierro ja Suomen Tauno Piiroinen.

FISAE:n kunniakirjat myönnettiin ansioistaan taiteilijajäsenillemme Helmiriitta Honkaselle ja Viron Maret Olvetille. Yhdistys teki ehdotuksensa jo kolme vuotta sitten ja kunniakirjatkin allekirjoitettiin ennen Naantalin kongressia, mutta jostain syystä kunnianosoitus toteutui vasta nyt.

Seuraava kongressi on 2016 Venäjän Vologdassa ja sitä seuraavan isännäksi nimettiin 100-vuotisjuhlaansa 2018 viettävä Tsekin yhdistys.  

Vuoden 2020 kamppailu käytäneen Lontoon ja Istanbulin välillä. San Fransisco on ehdolla 2022. Oman jännistysmomenttinsa tuo Vologdalle äänestyksessä hävinnyt Shanghai, joka varmasti jossain vaiheessa yrittää uudestaan.

Vuoden 2012 kongressin järjestäjinä saimme tosi paljon kehuja ja vastaavasti harmitteluja niiltä, jotka eivät Naantaliin päässeet – ikimuistoisen upeaan Suomen kongressiin!

Delegaatiomme jatkoi matkaansa ja tutustui vielä viiden päivän ajan Barcelonan kulttuurinähtävyyksiin. Yllättävästi Cervantesin ja Don Quijoten näkyvyys oli Kataloniassa lähes olematonta Pyhään Yrjöön ja hänen ruususymboliikkaansa verrattuna. 

Maailman parhaat exlibrikset 

Kongressin kilpailuun lähetti 365 taiteilijaa 49 maasta yhteensä 1.153 exlibristä.

Kaikki kuusi palkittua taideteosta on tässä esiteltynä sekä 12:sta kunniamaininnan saaneesta Viron Lembit Lõhmuksen työ sekä 20 -sivuiseen opukseen 108 taiteilijan joukkoon ainoana Suomesta oikeutetun Piia Lehden teos. 

1. Veselin Damyanov, Bulgaria
2. Shigeki Tomura, Japani
3. Plamenko Cengic, Kroatia
4. Gu Xiu Hua, Kiina
5. Maria Noble, Saksa
6. Hayk Grigoryan, Armenia
Lembit Lõhmus, Viro
Piia Lehti